keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Lempiasiat

Koska olen työstänyt hääkirjaa, eli Ifolorin kuvakirjaohjelmalla kirjaa kaikista häiden kuvista, niin samalla tuli poimittua kuvat kaikista ihanista yksityiskohdista. Suosittelen muuten henkilökohtaisesti kuvakirjaa koska minulle tulee mieletön myötähäpeä kuunnellessani videolta omia höpötyksiäni joten häävideo ei todennäköisesti saisi kovin montaa katselukertaa. Kuvakirjaan taas voi valita vain ne parhaat kuvat jos haluaa (itse valitsin kyllä myös muutaman tilanteeltaan ihan mahtavan kuvan, mm. yhden ennen maistraatiin ulkopuolella otetun jossa minulla on hyvin järkyttynyt ilme) ja esimerkiksi aukeamallinen kakunleikkauskuvia on lähes videon veroinen.

Meillä oli hirveä onni että neljä harrastelijakuvaajaa, joille yritettiin painottaa että muistavat nauttia myös juhlista, saivat otettua kaikki ne kuvat mitä haluttiinkin. Ja esim. juuri se kakunleikaus on siis kuvattuna kolmelta suunnalta!


Yksi lempiasioista häissä oli sormus. Siitähän stressasin koko kuukauden ennen häitä koska se on aika vaatimaton ja pelkäsin mm. sitä että joku vieraista rupeaa arvostelemaan sitä. Epäilin siis omaa makuani. Ihan turhaan sillä nyt kaksi kuukautta sormustani pitäneenä en oikeasti voisi kuvitella sen paikalle mitään muuta. Tämä ei tosin tarkoita ettenkö kuitenkin hankkisi esim. 10 vuoden päästä uutta. Varsinkin kun tuo ihanuuteni on oikeasti sen 0.5 mm liian löysä ja pyörii ikävästi sormessa. Kultasepälle kävi nimittäin moka mutta liikkeessä emme olleet varmoja saako sitä pienennettyä vain 0.5 mm vai tuleeko siitä sitten liian pieni joten se pienennys jäi...

Toinenkin lempiyksityiskohta näkyy myös eli ne kynnet!


Sitten ne orkideat! Aah. Vaikka en siis päässyt niistä itse juurikaan nauttimaan niin vieraat kehuivat ja olen ihan superonnellinen etten käynyt muuttamassa tilausta joksikin kestävämmäksi mutta vaatimattomammaksi kukaksi.


Hätäapukaasot tosiaan koristelivat juhlapaikan ennen maistraattia keskenään, joten en päässyt itse näkemään visiotani kertaakaan ennen juhlaa. Tosi nättiä oli!


Hääkarkit olivat myös täydelliset. Anoppini kysyi juhlan alussa että onko kaikissa eri lause ja vastauksen kuultuaan lähes harmistui että hänen täytyy nyt kiertää lukemassa kaikkien karkit. Tyylilleni uskollisena meidänkin paikoilla oli hääkarkit jotta saatiin omamme talteen kaikkien muiden hääkarkkien joukkoon. 


Se kakkukoriste! Siitä sai hyvää keskustelua aikaiseksi kun kertoi kuinka olin päättänyt että haluan juuri  Painted by Cakesilta visioimani linnut ja kuinka sitten kun sulhaselle selvisi että kakkukoriste on Tampereella yritimme keksiä millä se saadaan sieltä Jyväskylään (autoa kun ei ole eikä opiskeluhintaisia junalippujakaan enää saa). Onneksi on ihana mies joka ei vielä tässäkään vaiheessa tajunnut muutta mieltään avioliiton suhteen. 


Se bolero! Ehdottomasti sen 80 euron arvoinen. Kertaakaan ei itse juhlassa tullut vaivautunut olo hyllyvien allien takia eikä niitä juuri kuvissakaan näy. Suosittelen oikeasti tuhlaamaan siellä missä halvemmalla ei saa visiotaan toteutettua.

Laukku olisi ollut yksi lempiyksityiskohdista mutta kun vasta juhlapaikalla muistin että se on meidän tarvikekassissa ja sittenkin se vietti loppuillan vain meidän viereisellä tyhjällä paikalla pöydässä.


Ehdoton lempiasia häissä tosin oli oma mies. Rakas.

2 kommenttia:

  1. Sun sormus on todella nätti :)

    VastaaPoista
  2. Hei olisitko kiinnostunut myymään käyttämääsi pitsiboleroasi?? :) laita postia jenniruo (at) gmail.com

    VastaaPoista