Koska vaaka armollisesti väitti morsiamen laihtuneen 0.5 kg viime viikon aikana (sietääkin, pelkästään pyörällä tuli poljettua lähes 84 km), on hyvä hetki miettiä tavoitetta.
Juokseminen on tällä hetkellä lempiurheilulaji. Ihan vaan sen takia että sunnuntaiaamupäivän lenkki klo 10:30-11:30 tuntuu niin ihanalta. Melkein kuin koko muu kaupunki vielä venyttelisi sängyssä ja morsian saisi juosta yksin mäntyjen keskellä linnunlaulua (autoja) kuunnellen. Lenkin jälkeen lasillinen maitoa ja äkkiä suihkuun. Sitten voikin syödä lounasta lauantai-illan tähteistä ja suunnitella mitä muuta kivaa tekisi.
Ja mikä parasta: enää ei tarvitse kaivaa askelmittaria housuista!
Ajan näyttämisestä vastaa nykyään 4 euron sporttikello. Morsiamen mielestä näin on hyvä. Tämä on luomujuoksemista. Sykkeillä ja matkoilla ei ole mitään väliä. Juostaan niin että tuntuu hyvältä ja juostaan 45 minuuttia kerran viikossa (määrää ei ole tällä hetkellä mahdollista kasvattaa tai muuten pitäisi luopua jostain muusta kivasta kuten zumbasta tai pilateksesta).
Kelloja googlatessa eteen sattui tosin alemman kuvan Skyn sporttikello ja puhelin! Kai se jollekin on tärkeää että juoksulenkin aikana voi myös soitella kavereille... Kuva päätyi tänne ihan muusta syystä: lähimmän juoksijan vartalon takia! Juuri tuollaisen vartalon morsian haluaisi! Ei liian lihaksikasta eikä liian laihaa. Täysin mahdotonta?
Matkalla kohti täydellistä vartaloa on vielä opittavaa ja venyttelystä on hyvä aloittaa. Itsensä on ihan helppo saada houkuteltua zumbatunnille tai pilatekseen tai pyörän selkään jopa lauantaisin, mutta venyttely on vaikeaa. Sitä joko fuskaa, kyllästyy vartin päästä tai ei vain keksi liikkeitä joilla venytellä. Eilen illalla tämä Tonya Tkon video auttoi jaksamaan mutta Tonyalla on hiukan ärsyttävä tyyli höpötellä turhia kun tämä morsian haluaisi jo päästä asiaan tai seuraavaan liikkeeseen. Jos jollain siis on jemmassa hyviä venyttelylinkkejä niin saa pistää jakoon.