torstai 26. heinäkuuta 2012

Juhlat

Sillä aikaa kun vieraat tulivat omia aikojaan juhlapaikalle kävi morsiuspari sujauttamassa vierassuklaat pöytiin ja esittäytymässä henkilökunnalle. Sitten äkkiä takaisin ulos vastaanottamaan vieraat vielä kerran ja siitä kehkeytyikin aikamoinen kuvaussessio kun aurinko helli. Ja tosiaan niitä vieraita oli 22 vaikka lähes kaikista kuvista voisi päätellä että ketään ei tullut paikalle. Kurkatkaa vaikka viimeinen kuva.

Morsiamen toive yhteisryhmäkuvasta kaikkien 24 henkilön kanssa ei toteutunut kun sulhasesta se oli liian vaikeaa toteuttaa, sille ei ollut oikein paikkaa ja se olisi vaatinut ulkopuolisen kuvaajan (joka olisi todennäköisesti saanut käteensä ainakin 8 kameraa) tai automaattilaukaisimen. Sen sijaan tuli otettua monenlaisia ryhmäkuvia. Äidin ja siskon kanssa ei vaan muistettu ottaa yhtäkään.



Sulhasen sisko ja veljen avovaimo olivat laittaneet pöydät juuri niin kuin pitikin ja kieputtaneet vielä huiskutuskeppien silkkinauhat paljon nätimmin kuin morsian olisi osannut. Feikkitimantit olivat kuulemma loppuillasta hyvää ajankulua kun niitä pystyi järjestelemään erilaisiin muotoihin. Myös huiskutuskepit olivat tykättyjä ja muutama vieras halusi omansa mukaan. Mienasivat kotimatkalla esittää kuskille kysymyksiä tai viihdyttää pikkuvieraita (niitä siis käytettiin "Kuka on vaihtanut sulhasen/morsiamen vaipat"-leikissä.). Äidit halusivat mukaan myös sen pöytäohjelman jossa oli heidän vanhempiensa kuva.


Harmi ettei vieraskirjataulusta (vasen alareuna) tullut yhtäkään kuvaa täytettynä. Nyt se on pakattu jo muuttolaatikkoon mutta palataan asiaan kun siihen saadaan vaihdettua joku potrettikuvauksen kuva. Hieno tuli! 

Hääkirja ja valokuva-albumi kiinnostivat myös vieraita ja hääkirjasta sai jopa vähän apua häävisaan. Häävisan muuten voittivat sisäpiirin tiedon takia vanhempien pöytä. Mutta eivätpä nekään kaikkea tienneet! Taisi mennä kaksi väärin!

Se toinen "vieraskirja" eli postikortit hääparille ei sitten ollut kovin suosittu vaikka morsian yritti vihjata että useammankin saisi täyttää jos vaikka loppuillasta tulisi uusi inspiraatio. Morsian siis toimi häiden seremoniamestarina kun ei ollut esim. bestmania valittuna. Ja sitä ainoaa mahdollista bestmania oli jo pyydetty kuvaamaan häitä joten kaksoisroolitus ei olisi toiminut. Hyvin toimi eikä kukaan varmaan ihmetellyt liiemmin, kyseessä kun oli tämä puhelias ja töikseenkin ryhmien edessä höpöttävä morsian.



Morsiamen isää silminnähden tosin vaivasi se ettei hän tiennyt juhlista mitään etukäteen tai milloin tapahtuu mitäkin. Olkoonkin että pöytäohjelmissa tosiaan oli se ohjelma (ilman kellonaikoja). Juhlapaikan henkilökunta toisaalta ei ollut moksiskaan kun morsian ei osannut sanoa muuta kuin että pitkät tauot ruokien välille ja että kakku olisi kiva leikata kello 22 ja häävalssi tanssia sitten sen jälkeen joskus, ennen kello 23.

Kuitenkin morsian on aika iloinen että vieraille, perheille ja kavereille, ei oltu hölisty liikaa yksistyiskohtia (tosin yksi vieras tunnusti lukeneensa blogia koko ajan, mutta vain yksi!). Ilman tarkempaa ohjelmaa tai hirveästi ohjelmanumeroitakin tuntui että vieraat viihtyivät. Ja mikä ehkä tärkeintä, morsiuspari näytti ainakin viihtyneen. Morsiankin nauraa kitarisat näkyvissä valtaosassa kuvista. Ja yleensä niin vakavasta sulhasestakin irtosi monta hymyilevää kuvaa.


Ruoka oli mielettömän hyvää ja sai kehuja vierailta. Ja lisäksi sitä oli tarpeeksi. Kukaan ei tainnut käydä nakkikiskalla kotimatkalla ja morsiankin pysyi hymyilevänä koko illan. Oli oikein toimiva ratkaisu että alkuruoka haettiin itse ja pääruoka tarjoiltiin pöytiin mutta unohdettiin vaan mainita että niitä alkuruokia saa hakea pääruoankin kaveriksi. Tai sitten kenellekään ei mahtunut enempää mahaan.



Hääkakkukoriste yksi suurista salaisuuksista, josta sai myös hyvää jutun aihetta. Sen on tosiaan tehnyt Painted by Cakesin Emma Tampereella ja sulhasrukalla oli onneksi työmatka sinne päin kesäkuussa jolloin hän pystyi hakemaan koristeen. Onneksi Emma ei asunut edes Tampereen laitamilla (tai Utsjoella). Ainoa morsiamen puolustus oli "No kun mä halusin". Ja se oli juuri sellainen kuin pitikin ja täydellinen piste i:n päällä. Nämä häät olivat pienet mutta silti ne oli hiotut ja viilatut ja näin vieraille haluttiin viestittää että nähtiin näin paljon vaivaa kun tekin näitte vaivaa tulla tänne asti.


Tämä kuva on yksi syy miksi juhlapaikan valinta meni nappiin. Aika monesta häästä jää todella huonot kuvat kakunleikkauksesta ja valssista koska juhlatila on niin pimeä. Näissä häissä riitti valoa yllinkyllin kello kymmenen jälkeenkin!

Ilman livebändiä vieraita ei juuri saatu tanssimaan, josta morsian ensin harmistui mutta katsoi sitten pöytiin päin ja näki ettei ne nyt ainakaan murjottaneet sieltä. Ei sitten tanssita, keskustellaan ja pidetään hauskaa muuten. Vanhemmat jaksoivat puoleen yöhön ja valtaosa kavereista lähti morsiamen ja sulhasen kanssa samalla ovenavauksella kello 1:15. Morsian ei olisi kyllä malttanut lähteä silloinkaan!

Voisikohan häitä viettää joka vuosi?

6 kommenttia:

  1. Hyvältä näyttää!:) toi muutto lähestulkoon häiden yhteyteen on tosi jees..not! Nimim. Juuri muuttokuormia purkamassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei tosiaankaan ole. Me vielä sairastuttiin flunssaan muuttoa edeltävänä päivänä ja päätin että ensi kesänä en muuta enkä mene naimisiin! ;D

      Poista
    2. Voisin päättää samoin;) jaksamisia!

      Poista
  2. Ihanalta näyttää!! Ja haluan ton boleron!!! :D

    VastaaPoista
  3. Onpas ihana lukea kerrankin vähän pienemmistä häistä ja niiden järjestämisestä. Itsellä nimittäin vähän vastaavaa koko luokkaa olevat olisi tulossa ja olen paininut ohjelman/hääpäivän kanssa, mitä pienissä häissä voi ja saa olla? Nyt huomaan, että kaikkea sitä mitä suuremmissakin!

    VastaaPoista