Hääpuvun metsästys Jyväskylässä

Tämän kokoisessa kaupungissa on mahdollista kiertää kaikki hääpukuja myyvät kaupat kahdessa päivässä. Tosin eilen morsian puhui äitinsä kanssa ajatuksesta että jos täältä ei löydy niin voisi kiertää valitut muutamat Helsingissä ja jos sekään ei auta niin katsastaa Tallinnassa kauppoja keväällä.

Tallinnasta hääpuvun hankkimiseen liittyy kyllä monta pulmaa. Jos puku löytyisi sieltä niin muutokset pitäisi kuitenkin tehdä Suomessa (yksi pakollinen muutos tulee olemaan helman lyhennys). Lisäksi, miten ihmeessä sen puvun kuljettaa takaisin Suomeen? Ilmeisesti kerrankin pitäisi hankkia laivasta hytti ihan vain hääpukua varten. Kotimatkan voisikin sitten istua hytissä ostosta ihailemassa...

Mutta ne Jyväskylän liikkeet. Koska negatiivisten kokemusten kertominen tuntuu epämieluisalta näin pienessä kaupungissa (ja koska se ihana mekko roikkuu yhä vapaana riistana yhdessä liikkeessä) morsian ei aio paljastaa mikä on mikä.

Liike 1

Myyjä oli todella mukava. Hän ei tosin hirveästi tainnut ilahtua siitä että morsian kertoi aikovansa vielä tiputtaa 9 kiloa ennen heinäkuuta ja tulleensa nyt hakemaan lähinnä inspiraatiota siihen millainen puku voisi olla. Sovitukseen päätyikin siis vain kaksi pitkää mekkoa ja kaksi lyhyttä.

Pitkissä mekoissa ongelma oli selkä. Morsiamen selkä todettiin liian lyhyeksi valmiille mekoille ja myyjä ehdotti hääpuvun teettämistä. Myyjä kertoi ompelijan tuntitaksan ja arvioidun ajan kuinka kauan puvun tekemiseen meni ja jätti morsiamen laskemaan loput itse.

Sitten siirryttiinkin lyhyisiin mekkoihin joista toinen istui kun hanska ja oli nätti. Johon myyjä sanoi että jos morsian haluaa tämän mekon niin laihduttaminen loppuu nyt. Morsian sanoi ettei ole aivan valmis tekemään niin dramaattisia päätöksiä. Joten myyjä kirjoitti morsiamelle ylös mekon mallin, mallin, koon ja hinnan (196 euroa). (Ja nyt jälkeenpäin ajateltuna mekko ei ole yhtään morsiuspukumainen vaan voisi olla vaikka jostain nuorisokaupasta ostettu...)

Eli tämä valkoisena...

Ihanaa liikkeessä oli isot sovituskopit ja ihanan ystävällinen myyjä joka auttoi mekkoihin sisään ja ulos ja ehdotteli myös olkaimien muokkausideoita. Ikävää oli se että kun kaksi mekkoa liikkeen valikoimista todettiin liian pitkäselkäisiksi niin myyjä ilmeisesti päätti ettei valikoimista tule löytymään yhtäkään sopivaa. Lisäksi liikkeeseen alkoi tulla lisää asiakkaita jolloin morsian päätti että on aika jatkaa matkaa.

Liike 2 

Taas kerran morsian toivotettiin tervetulleeksi ja palvelu oli todella ystävällistä.

Myyjä alkoi heti kuvausten jälkeen vetää mekkoja esiin. Pitkää ja myös vähän erilaista kuin mitä morsian kuvaili. Heti kun muutaman selkä todettiin liian pitkäksi myyjä alkoi miettimään lyhytselkäisiä malleja. Myyjä myös haki juhlamekkopuolelta pari valkoista vaihtoehtoa pelkistetyiksi, lyhyiksi mekoiksi. Morsian sovitti arviolta ainakin kymmentä mekkoa sillä aikaa kun oli myymälän ainoa asiakas. Myyjä myös otti esiin nuppineuloja ja "pienensi" tarvittaessa mekkoja takaa.

Ja mikä parasta... myymälässä tosiaankin oli yksi mekko joka istui kuin hanska ja oli muutenkin aivan ihana.

Ei varmaan haittaa että tämä on piirros, puvussa kun ei ole mitään erityistä joten jokainen pystyy kuvittelemaan sen tämän perusteella.

Mekko oli pidempi ja morsiuspukumaisempi kuin mitä morsian oli alunperin ajatellut. Eikä siinä ole yhtään pitsiä. Tosin ajatus onkin jo kääntynyt pitsistä pois päin. Hinta on morsiamen ja myyjien mielestä hääpukujen keskiluokkaa, morsiamen äidin mielestä 300 euroa liian kallis (ja epäilemättä 300 euroa kalliimpi kun millä vastaava, yksinkertainen puku lähtisi mukaan Tallinnasta). Mikä parasta, myyjä oli vakuuttunut siitä että pukua voisi pienentää parikin kokoa vastaamaan heinäkuun toivottuja mittoja JA myymälästä löytyi sama mekko pienemmässä koossa.

Vähemmän mukavaa tässä vierailussa oli, ettei myyjä kirjoittanut lapulle mekon mallia vaan ainoastaan koodin jolla se löytyisi heidän kaupastaan. Vaikka morsian yritti painaa mekon tiedot mieleensä, "Q... jotain", ei hän enää kotona löytänyt kuvaa mekosta googlettamalla. 

Ensimmäisen hääpuvunmetsästyspäivän jälkeen voidaan vetää muutama johtopäätös: 

1) Jos "uskaltaisinko ostaa tämän nyt jo koska rakastan tätä mekkoa?"-hääpuku löytyi jo toisesta kaupasta niin urakka ei tule olemaan vaikea

2) Jos morsian nyt jo pystyi katsomaan itseään peilistä ja sanomaan että siirretäänkin häät tämän viikon perjantaihin, jotta voisin pitää tätä mekkoa, niin vartaloprojekti on oikein hyvällä mallilla

3) Ihan varmasti vaikka tämä mekko päätyisikin jonkun toisen päälle niin morsian tulee löytämään mieleisensä mekon omiin hähinsä.

Ensin pitää vain vakuuttaa sulhanen ja morsiamen äiti (joka on luvannut maksaa mekosta koko hinnan - 300 euroa) siitä että 600 euroa on ihan normaalihinta. Morsian taas pitää saada vakuuttuneeksi siitä että myös maistraattihäihin voi vetää päälleen täyspitkän, isohelmaisen morsiuspuvun.

Liike 3

Morsian oli tehokkaana katsonut netistä kaikki kaupan morsiuspuvut ja kirjoittanut ylös lemppareidensa nimet josta myyjä ilahtui kovasti. Sanoi että tämä on helppoa kun voi hakea valmiiksi ne mitkä morsian haluaa sovittaa sillä aikaa kun morsian vetää ensimmäistä päälleen.

Pukukopissa tosiaan sai yksin kokeilla pukuja, toki myyjä tuli heti auttamaan kiinnitysten kanssa kun edes vähän liikahti siihen suuntaan. Myyjä myös kiinnitti rohkeasti nuppineuloja näyttääkseen miltä puku näytti sopivana tai helma lyhennettynä. Palvelu oli todella ystävällistä.

Puvut taas eivät olleet ihan sitä mitä morsian etsi. Kaupan kaikista yksinkertaisin oli kyllä kaunis päällä ja istui loistavasti. Mutta siitä puuttuivat eilisen mekon vedokset. Samanmallisia pukuja oli myös tarjolla mutta niissä oli aivan liikaa koristeita. Oikeastaan kaikista puvuista morsian olisi riisunut hurjasti yksityiskohtia pois (mikä olisikin ollut ihan mahdollista).

Jos hätä tulee niin se yksinkertainen puku kelpaisi, mutta toivotaan ettei hätää tule.

Liike 4

Tämä liike oli samalla työhuone ja pöydän ääressä olikin touhussa ainakin 3 ompelijaa. Myyjä halusi varata sovitusajan kuun viimeiselle viikolle (vanhojentanssi kiireet tällä hetkellä), jotta pystyisi katsomaan valmiiksi A-linjaisia, yksinkertaisia pukuja.

Morsian ei siis päässyt sovittamaan yhtäkään pukua johon on melkein jo jäänyt koukkuun.


Liike 5

Tällä liikkeellä ei ole valmiina juurikaan (morsius)pukuja vaan kaikki tehdään yksilöllisesti asiakkaalle. Työn hinta puvuissa lähtee 350 eurosta ja siihen päälle materiaalit. Eli ainakin 600 euroa tulisi tässäkin liikkeessä käytettyä. Toisaalta puku istuisi todennäköisesti kuin valettu.

Selitys siihen miksi sen puvun pitäisi maksaa 300 euroa